30.1.2013

Isla 7kk!

A i e m m a t

Isla täytti tänään seitsemän kuukautta ja se on paljon se! Tai no eihän se ihmisiässä ole paljoa, mutta se tuntuu siltä. Joka päivä saan ihastella uusia taitoja, joka päivä huomaan kiintyväni tuohon pikkuriiviöön enemmän ja enemmän. Nyt kun Isla liikkuu kunnolla, ei likka tunnu enää vauvalta, vaikka sitähän se vielä on.




Viimeisen kuukauden aikana kehitystä on tapahtunut valtavasti ja en voi kun ihmetellä, miten pieni ihminen voi oppia kuukaudessa niin paljon uusia asioita. Nykyään Isla alkaa olemaan jo itsenäisempi, koska tyttö pääsee liikkumaan omatoimisesti paikasta toiseen ja sekös se vasta onkin mielenkiintoista! Mulle Islan liikkuminen on ollut suuri etu, sillä nykyään neiti viihtyy paremmin itsekseen omiaan touhuillen, mutta toisaalta saan koko ajan olla kyttäämässä, että mitäköhän se on taas keksinyt. Viikonloppuna opittu uusi taito (tukea vasten seisominen) antaa Islan liikkumiseen uusia ulottuvuuksia ja enää ei voi olettaa tavaroiden olevan pöydillä turvassa. Isla on itsekin huomannut, että pöydillähän on kaikkia kivoja tavaroita, joita ei ennen lattian rajasta oo nähnyt ja nyt sohvapöydällekin yritään könytä koko ajan, onhan siellä vaikka mitä mielenkiintoista läppäristä lähtien. Uusista taidoista mainittakoon myös istuminen, sekin on Islan mielestä kivaa! Neiti on hoksannut, että istualtaan tavaroita voi käsitellä ja tutkia ihan uudella tavalla. 

Mä olen pyrkinyt luomaan Islalle säännöllisen rytmin ihan muutaman kuukauden iästä lähtien ja tässä on hyvin onnistuttu. Kaikki tapahtuu tietenkin lapsen ehdoilla, mutta mun mielestä lapselle tuo turvaa toistuvat, säännölliset rytmit ja rutiinit. Kuten jo pidemmän aikaa, herää Isla aamuisin yleensä 8-9 välissä ja iltaisin käydään nukkumaan heti kahdeksan jälkeen, yleensä ennen puolta ysiä. Lähiaikoina nukkumis- ja syömisrytmiin saattaa olla tulossa jonkinlaisia muutoksia, sillä päikkärit on tipahtaneet 2-3, kun ennen päivällä nukuttiin 4-5 lyhyet päikkärit. Jos Isla nukkuu kolmet päikkärit, tahtoo viimeiset niistä jäädä vähän lyhyenlaisiksi ja tämän takia olenkin ajatellut kokeilla, josko neiti pärjäisi kaksilla päikkäreillä ja menis iltaisin sitten hieman aiemmin nukkumaan :) 




Isla aloitti soseiden maistelun 3,5kk iässä ja nykyään syödään soseita kolme kertaa päivässä (aivan kuten aiemminkin) ja siihen päälle vielä aamumaito ja iltapuuro. Kerrallaan sosetta menee noin 2/3 purkillista ja maitoa siihen päälle noin 120ml. Aamulla maitoa menee 120-160ml, riippuen mihin aikaan Isla on herännyt. Iltaisin puuroa menee reilu 2dl (jauhe + 2dl maitoa) ja maitoa 120ml. Isla toimii varsinkin syömisten kanssa tosi tarkasti ja varmaan kertaakaan ei oo ollu sellaista kertaa, että ruoka ei olis maistunut. Välillä maitoa on mennyt ruokailujen yhteydessä vähän vähemmän, mutta sose uppoaa aina :) Mulle on ollut suuri helpotus se, että Isla toimii yleensä aina samalla tavalla, sillä tykkään itse tietyistä rutiineista ja säännöllisyydestä. 

Vaatteissa Islalle menee edelleenkin 68-senttiset, taitaapa joukossa olla vielä joku kuuskakkonenkin. Pikkuhiljaa aletaan siirtymään 74-senttisiin vaatteisiin, kun pienemmät alkaa olemaan jo vähän kinkkanoita päällä. Ulkovaatteissa Islalle menee ihan keposeen vielä kaikki 62-68-kokoiset hanskat ja pipot, toppahaalari vaihdettiin juuri 68-kokoiseen, kun entinen alkoi jäämään vähän lyhyeksi. 



N i p p e l i t i e t o a :
Meillä ryömitään ja kovaa muuten ryömitäänkin!
Isla on oppinut istumaan ilman tukea, vaikka se näyttääkin varsin huojuvalta ja epävarmalta vielä.
Likka on hoksannut, että tasoilla on kaikkia kivoja tavaroita (puhelin, läppäri, johdot) ja ne ei oo enää turvassa, koska Isla on oppinut myös seisomaan tukea vasten.
Puuron syönti on hanurista ja iltapuuron kanssa vitkutellaakin oikein urakalla.
Soseista menee kaikki maut ja niiden sekoitukset, myös hieman karkeammat soseet menee.
Ruisleipä on Islan mielestä huikean hyvää, vaikka se aiheuttaakin toisinaan kakomista.
Lattiakaivojen ritilät on ihania ja pyykkitelinettä on kivaa hakata saunan oveen (tää keksittiin tänään).
Pienet kolhut ei enää haittaa, eikä aiheuta itkemistä. Paitsi jos neiti on väsy, silloin pikkukolhusta saatetaan huutaa pidemmänkin aikaa.
Kiljuminen, karjuminen ja komentelu on kivaa, äiti on vähän eri mieltä tästä.
Islan mielestä on hauskaa istua jonkun sylissä pomputettavana ja päästää jonkinlaisia ääniä, koska neiti tykkää siitä, kun ääni värisee.

Tässä kuussahan Islalla ei oo neuvolaa ollenkaan, joten mittoja ei myöskään saada. Seuraava neuvola onkin helmikuun lopussa (lääkärineuvola), ellen ihan väärin muista :)

2 kommenttia:

  1. Ei vitsi toi vika kuva on niin paras, kunnon punnerrus :D Ei iteltä onnistuis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan uskomattomat noi pienten voimat! Ja Islakin jumppaa monta tuntia päivässä, toivottavasti munki puolesta :D

      Poista

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!