22.1.2013

Sitten kun meitä on neljä...

Niin, sitten kesäkuussa. 

Mä olen tätä tietoa pihdannut, niin blogissa kuin kavereiltakin. Mä olen jo pidemmän aikaa tiennyt, että ensi kesänä meitä on neljä ja en voi sanoin kuvailla sitä onnen tunnetta, kun tikkuun piirtyi kaksi viivaa. Syyskuun lopussa, tarkalleen ottaen 27.09.2012 (rv. 4+0) suutuin jostain ihan pikkuasiasta Miikalle ja hetken päästä aloin miettimään, että mitä ihmettä, en mä nyt yleensä noin helposti suutu, vaikka tempperamenttinen olenkin luonteeltani. Eikun testiä tekemään ja kyllähän siihen viiva piirtyi, joskin todella haalea. Sen jälkeen lähdinkin kipinkapin apteekkiin, pakko oli saada varmistus asialle ja ostin clearbluen testin. Plussaahan sekin näytti. Laitoin Miikalle viestiä, että taidanpa tietää minkä takia vetäsin herneet nenään niin äkkiä. Laitoin perään vielä kuvan testistä ja vastauksena tais tulla, että; "ANTEEKS MITÄ" :D Kyllä lapsi oli odotettu ja toivottu, mutta tärppi kävi yllättävän nopeasti. Se ei meitä haittaa ja olen onnellinen siitä, että lapsille tulee vähän ikäeroa. Tottakai se tulee olemaan varmasti myös raskasta, mutta toivon mukaan myös palkitsevaa. Eiköhän meidän lapsiluku ole täynnä sitten vähäksi aikaa (ehkä loppuelämäksi, ehkä ei). 


Mä ajattelin viivytellä neuvolaan soittoa, sillä tiesin, että varhaisultraan ei vielä useampaan viikkoon pääsisi. Ensimmäiseen neuvolakäyntiinkin olisi aikaa vielä useampi viikko. En kuitenkaan malttanut mieltäni ja soitin heti seuraavan viikon alussa neuvolaan ja saatiin varattua aika varhaisultraan. Ultra oli 22.10 ja voi että se odottaminen tuntui niin tuskalliselta! Ultrasta löytyi kuin löytyikin pienen pieni toukka, jonka sydän sykki ja mun on niin vaikea kuvailla sitä onnen tunnetta! Voitaisiinko meitä todellakin siunata kahdella lapsella ja vieläpä näin pian? Aivan kuten Islaa odottaessakin, mä olen ollut taas hermoheikko koko odotuksen ajan. Saatiin aika nt-ultraan 27.11. ja aika tuntui matelevan. Mä kävin noiden ultrien välissä läpi kaikki pahimmat kauhukuvat päässäni ja yritin vakuutella itselleni, että ei sillä pikkuisella ole mitään hätää. Nt-ultrassa oli kaikki hyvin ja sen jälkeen oonkin aina omilla, sekä Islan neuvolakäynneillä pyytänyt kuuntelemaan sydänäänet, jotta saisin mielenrauhan. Onneksi meidän terkka on ihana ja ymmärtää tällaista hermoheikkoa odottajaa. 



Liikkeitä aloin tuntemaan joitakin viikkoja sitten, tarkasti en ajankohtaa osaa sanoa. Ensin vakuuttelin itselleni, että kuvittelen vain ne pienen pienet hipaisut, mutta kyllä ainakin viimeisen parin viikon aikana potkut on tuntuneet selvästi, vaikka on ne vieläkin vallan hentoisia. Meille oli varattu tälle päivälle aika rakenneultraan ja oon odotellut sitä kuin kuuta nousevaa. Nyt mä uskallan vihdoinkin vähän hengähtää, sillä rakenneultrassa kaikki oli paremmin kuin hyvin! Vauva kasvaa hyvin (painoa 400g) ja kaikki mitat vastas viikkoja. Ultraaja oli ihan supermukava ja kehui masuvuokralaista siitä, että kaikki mitat saatiin otettua supervauhtia. Islan rakenneultrassa meillä vierähti lähemmäks tunti, neiti kun ei halunnut viihtyä oikeassa asennossa, jotta mittoja olis saatu otettua. Tällä kertaa ultra oli ohi vartissa, vaikka olisinhan mä voinut sitä pientä tyyppiä tuijotella pidemmänkin aikaa<3 Tänään me julkistettiin tieto virallisesti, tätä ennen vain muutama ystävä ja perheenjäsenet on asiasta tietäneet.

Masutilanne tänään, rv. 20+5

Moni kun tuntuu kauhistelevan sitä, että lapset on pienellä ikäerolla. Me tiedettiin kyllä Miikan kanssa mihin ollaan ryhtymässä ja päätös ei kaduta mua pätkääkään, pikemminkin päinvastoin! Mä tiedän, että pian kysytään pitkää pinnaa ja lehmän hermoja, mutta mä tiedän myös sen, että tulen tekemään mitä vain lasteni vuoksi. Ja mä uskon, että se jaksaminen palkitaan jossain vaiheessa :) 

Mä tulen kirjoittamaan tästä asiasta varmasti pian lisää, mutta eipä tungeta kaikkea nyt yhteen postaukseen. Palaillaan toivottavasti huomenissa, jos vaan suinkin ehdin kirjoittelemaan.

P.S. Se on poika!

40 kommenttia:

  1. Ihanaa<3 Onnea koko perheelle! :)
    ja ihanaa odotus-aikaa :)

    VastaaPoista
  2. Paljon onnea :) Vauvakuume vaan pahenee, kun ei toi 7kuinen enää kohta oo vauva. Jospa meilläkin kohta tärppäis! Oon lukenu blogias jo ennen Islan syntymää ja meillä melkee samanikäiset tytöt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Mä oon täs kans kauhistellu, että eihän Isla enää mikään vauva oo, vaikka eihän sekään oo ku vajaa seittemänkuinen :)

      Poista
  3. Mitääääää!! Maha heitti kuperkeikan, ihan kuin joku "oikee" tuttu olisi kertonut jymyuutisen. :D
    Paljon onnea teille, ihanaa!! Voi miten söpö mahakin jo!

    Vauvakuume se täälläkin nostelee päätään (eikä nää tämmöset uutiset auta yhtään), mutta pakko nyt sinnitellä ainakin kesän (häiden) yli..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitti tosi paljon! Maha on söpö (ja iso!), Islaa oottaessa mulla oli vasta viikkoja myöhemmin tän kokonen maha :D Vauvakuume on muuten petollista ja raskausuutiset ei tosiaan ainakaan auta siihen :D

      Poista
  4. Aaawww mielettömäst onnea!! Oon niin kade ku taistelen tääl mun vauva kuumetta vastaa ja yrityksistä huolimatta ei sitä kakkosta vieläkään kuulu. (pitää vissii lopettaa yrittämästä) mut ihana juttu teille!! tuli kyl tippa linssii ja viel toi ps. <33

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Yrittäminenhän se taitaa olla paras ehkäsykeino, tuli huomattua ennen ensimmäistä raskautta. Sitten kun lopetettiin yrittäminen, niin Isla ilmoitti saman tien tulostaan :) Mä olen täällä ihan täpinöissäni, että meille tulee poika, niin on sit yks kumpaakin!

      Poista
  5. Oi että <3 ! En olisi kyllä osannut aavistaa! Paljon onnea uudesta tulokkaasta koko perheelle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko perhe kiittää! Ei osannu moni kaverikaan aavistaa ja varmaan täällä blogin puolella ihmiset vielä vähemmän, kun ei oo mun kuvia pahemmin viime aikoina näkyny :)

      Poista
  6. Mitä!!!? Onneksi olkoon :) Mä oon niin onnellinen teidän puolesta! Mua melkein itkettää :'D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiiiitos! Älä nyt sentäs itkemään ala :D

      Poista
  7. mitääää! voi, että ihana ihana! paljooon onnea jo nyt!!! :) <3 ja poika! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jännää ajatella, et meille tulee poika :o

      Poista
  8. Hirmuisesti onnea ! :)<3 Kauhee masuikävä tuli vaikkei omasta raskaudesta ole kun reilu kuusviikkoa ! :D aivan ihana masu<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raskausmaha on ihana, mutta ne sivuoireet ei oo sitten niin kivat... :D Kiitos!

      Poista
  9. Ooo! Onnea! (:
    Ps. Olen blogiasi seuraillut pitkän aikaa vaikka vasta nyt lukijaksi liityinkin :) hirmuisen kiva blogi! Onnea odotukseen :)

    VastaaPoista
  10. Apuuaaa! Ootpa pitkään malttanut pitää salassa! Onnea mielettömän paljon ♥ Ihana maha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen hyvä salailemaan asioita ;) Islaa oottaessaki kerroin kavereille vasta rakenneultran jälkeen.

      Poista
  11. Paljon onnea koko perheelle! Ihana uutinen :)

    VastaaPoista
  12. Paljon onnea ihanaa :.) <3
    27.9 on muuten mun syntymäpäivä! xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitti! 27.9 on hyvä päivä ;)

      Poista
  13. NO SIIS VIHDOIN NÄEN NÄÄ KUVAT!! onneksi oon saanu siun masua ihailla jo pidemmän aikaan, kiitti vielä eilisestä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kuvat unohtui eilen ihan kokonaan :D Oli kivaa kun kävitte, teijän pikkumies on ihana<3

      Poista
  14. Oiiiiii, onnea hirmuisesti. ♥ Ihanaahan se on varmaan saada lapsoset pienellä ikäerolla. =) Siitä aina itsekin haaveilin, mutta tässä sitä mennään. Yks keväällä 3v täyttävä poika vaan. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pieni ikäero on varmasti ihana, mutta myös rankka. Eiköhän siitä selvitä :)

      Poista
  15. Voi mahoton! ONNEA <3 Aika ylläri uutinen! Niin ihanaa! Islasta tulee ihana pieni isosisko pikkupojalle :) Olette superperhe :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih, kiitti! Islasta tulee varmasti hyvä isosisko, joka osaa neuvoa pikkuveljelle kaikki koiruudetkin :D

      Poista
  16. Vau, paljon onnea! :) Ihania uutisia!

    VastaaPoista
  17. Oivoi :) Onnea hurjasti koko perheelle :)
    Meillä tyttö on nyt 5kk ja jonkinlainen vauvakuume on jo päällä. Tavoitteena olisi, ettei yli 2v ikäeroa tulisi. Saas nähdä nappaako, kun täysimetän...Toivoa sopisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Se vauvakuume on tooooodella petollista ja ei usein helpota, ennen kuin jotain on asian eteen tehty ;)

      Poista
  18. Onnea pojasta! :) Itsellä vähän väliä vauvakuume kun lukee näitä tälläsiä blogeja! :D Mutta kai sitä pitää järjellä ajatella, koulut loppuun ja töihin ensin, sitten voi harkita toista lasta, vaikka toisaalta toi yksikin kyllä riittäisi :) Onneksi on vielä muutama vuosi aikaa miettiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vauvakuume on kyllä aika petollinen asia, eikä raskaus- ja vauvauutisten lukeminen auta yhtään. Meille paras ratkaisu oli se, että kaksi lasta pienellä ikäerolla ja sitten palaan takaisin kouluun :)

      Poista
  19. Onnea paljon! :) Olen tässä jonkun aikaa seuraillut blogiasi ja on ollut kiva seurata teidän perheen arkea. Itsekin blogia kirjoitan (en tiedä, ootko jo tutustunutkin?) ja sinne heitin sulle haasteen. Mutta vielä tuosta toisesta raskaudesta, haluaisin itsekin jo taas raskaaksi, mutta miehen kanssa päätettiin, että ehkäisy jätetään vasta toukokuussa, viimeisen näytön jälkeen (valmistun siis keväällä lähihoitajaksi), jotta saadaan parempaa äitiyspäivärahaa. Mutta eipä tuohonkaan paljon aikaa ole :) Ja tulee sitten se mun toivoma noin 2 vuoden ikäerokin :)

    VastaaPoista
  20. Kiitos! En olekaan blogiasi käynyt lukemassa, pitänee vilaista :) Kaks vuotta ikäeroa sisaruksilla taitaa olla aika monissa perheissä, meillä onkin sit vähän vähemmän :)

    VastaaPoista

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!