31.7.2013

A BEAUTIFUL BODY

Suurin osa teistä on varmaan jo törmännytkin tähän haasteeseen, jonka upea Minttu Mami Go Go-blogista laittoi aluilleen. "Näin muutama viikko sitten kuvia A Beautiful Body Projectista. Projekti lähti käyntiin kun valokuvaaja Jade Beall sattumalta näki ravintolassa ollessaan pöytien välistä pujahtavan naisen raskauasarpisen vatsan. Hän ymmärsi että muillakin, ihan tavallisilla ihmisillä voi olla raskauden runtelema vartalo ja lehdissä näkyvät kauneusihnateet eivät ole kovin realistisia. Hän itse oli kovin epävarma omasta raskauden jälkeisestä vartalostaan ja masentunutkin asiasta. Hän otti itsestään muutaman kuvan ja laittoi ne nettisivulleen. Pian niin monelta samassa tilanteessa olevalta naiselta oli tullut yheydenottoja kuvata myös heitä, että kuvista ja näiden naisten tarinoista ollaan nyt tekemässä kirja."

Viimeisen parin päivän aikana blogit on täyttyneet lumipalloefektin lailla kuvista, joissa esiintyy aivan tavallisia, upeita synnyttäneitä naisia. Mä luin haasteesta alunperin Mintun blogista ja mietin, että olisipa upeaa osallistua! Sitten mietin kuitenkin, että en uskalla, en tällä kropalla. Luettuani koskettavia tarinoita ja katsottuani upeita kuvia blogeista tajusin, että miksen minäkin voisi? Minulla ei ole mallin kroppaa, mutta ehkä minulla ei tarvitsekaan. Niinpä minäkin haluan kantaa korteni kekoon. Mitä rohkeammat edeltä, sitä epävarmemmat perästä.



Tässä minä nyt olen, eilen illalla suoraan suihkusta tulleena. Olen 20-vuotias, kahden lapsen äiti. Synnytyksien välissä oli vain 10 kuukautta ja 3 viikkoa, nyt viimeisimmästä synnytyksestä on kulunut hieman päälle 2 kuukautta. Vasta toisen raskauden jälkeen olen alkanut ymmärtämään, että ehkä minun ei tarvitse näyttää enää samalta kuin 15-vuotiaana. Minä olen saattanut maailmaan kaksi ihanaa lasta ja näin jälkikäteen voin sanoa katumatta tippaakaan, että ne kaikki kilot, riipputissit ja arvet ovat olleet ehdottomasti sen arvoisia. Toiset palautuvat synnytyksestä ennätysnopeasti entisiin mittoihin ilman arven arpea, mutta myös meitä on paljon, joihin synnytys jättää pysyvät jäljet. Totta kai olisi upeaa, jos olisin hoikka ja ihmiset ihmettelisivät, että oletko muka synnyttänyt, mutta ei minun tarvitse olla sellainen. Minun tarvitsee olla vain oma itseni ja kunhan minä hyväksyn oman ulkomuotoni, ei muiden mielipiteillä ole väliä. 

Ajattelin ensin olla itselleni armollisempi ja laittaa kuvat mustavalkoisina, mutta sitten ajattelin, että jos olen kerta ryhtynyt tähän projektiin, niin armoa ei tunneta. Värikuvat paljastavat kirkkaan punaisena hehkuvat arvet, joita on mahan lisäksi jenkkakahvoissa. Ensimmäisessä raskaudessa sain arpia vain rintoihin ja jenkkakahvoihin, toinen raskaus raidoitti myös mahani. Mulle oli tosi kova pala se, kun huomasin ensimmäiset arvet mahassa. Nykyään en kuitenkaan edes muista niitä pahemmin, kauhistelkoot ihmiset niitä, jos siltä tuntuu. Jokunen hetki taaksepäin blogeissa kiersi myös naked truth-haaste, jossa ihmiset haastettiin laittamaan itsestään kuva blogiin ilman meikkiä. En tuolloin ottanut itse osaa naked truthiin, koska mulle on aika suuri kynnys lähteä edes lähikauppaan ilman meikkiä. Suurimmaksi ongelmaksi koen tummat silmänaluset, jotka on vaivanneet mua niin pitkään kuin muistan. Koska tämän postauksen myötä näyttäydyin melkein nakuna blogissa, niin pistetääs samaan syssyyn kuva meikittömästä naamasta!


Kuten varmaan lähes jokainen nainen, en mäkään ole ollut aina sinut kroppani kanssa ja en tiedä olenko sitä täysin vieläkään. Mä kuitenkin yritän olla päivä päivältä armollisempi itselleni ja yritän rakastaa itseäni juuri tällaisena, virheineen päivineen. Tämän haasteen myötä sain taas hitusen enemmän itsevarmuutta, kun huomasin, etten suinkaan ole ainoa, joka ei ole palautunut synnytyksestä ennätysvauhtia ja mallin kroppaakaan ei ole täällä päin näkynyt. Mulle on pääasia se, että mua rakastetaan juuri tällaisena - muhkuroista, jenkkakahvoista, ylimääräisistä kiloista, polvissa roikkuvista teepusseista ja arvista huolimatta. Muulla ei ole väliä. Mä toivon, että myös te siellä ruudun toisella puolella rohkaistutte ottamaan osaa tähän upeaan haasteeseen, mikäli ette ole sitä vielä tehneet!!

P.S. Huomasittehan artikkelin Iltalehden sivuilla? :)


34 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa Sanni! Loistava teksti ja mielettömän upea nainen sen takana :--) Asennetta löytyy! Vau ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olet ihana! Kävin sinunkin kuvat katsomassa ja upea olet!

      Poista
  2. Mun mielestä oot aivan upeassa kunnossa! Ja kun ottaa huomioon, että edellisestä synnytyksestä on tosiaan vaan se pari kuukautta nii tuo on aivan jotain mieletöntä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon tästä kommentista! Tuntuupas kivalta saada positiivisia kommentteja, koska mulle oli tosi suuri kynnys julkaista tämä postaus :)

      Poista
  3. Näitä on niin ihana lukea ja sää oot kyllä upea nainen! :)

    VastaaPoista
  4. Oot tosi rohkea ja upea nainen, huippua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ellei mukaan olisi lähtenyt niin moni muukin nainen, tuskin mäkään olisin uskaltanut. Mutta uskalsin ja nyt oon kyllä hemmetin ylpee itestäni! ;)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, ihanat kommentit piristää kummasti!

      Poista
  6. Oi miten kauniin kuulas kasvojesi iho on. Suotta meikkaat, varjot silmien alla eivät edes näy kun hehkuvat kasvosi kiinnittää huomion. :)

    Senni näppynaama...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos ihanasta kommentista! Jotenkin sitä vaan kiinnittää omassa naamassa aina huomion niihin epäkohtiin, joita muut ei välttämättä edes huomaa :(

      Poista
  7. Kaunis olet ilman meikkiäkin. :)
    Sitä paitsi, onhan tiikeriemollakin raitansa, joten miksei meilläkin saisi olla?
    Itse en raskausarpia saanut kummassakaan raskaudessa, mutta päätin jo odotusaikana, että mikäli niitä tulee... kannan ne ylpeänä.
    Ne ovat merkki jostain mielettömän upeasta, jonka olet saattanut maailmaan, ne ovat merkki elämästä!

    <3
    Kanna kurvisi ylpeänä, kaikilla niitä ei ole.

    -Laura-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itseäni eivät arvet niinkään haittaa, mutta monia ne tuntuvat haittaavan, vaikka ne sietäisi kantaa ylpeydellä!

      Poista
  8. Todella kaunis!! En minäkään kiinnittänyt kyllä mitään huomiota arpiin tai tummiin silmänalusiin vaan ensimmäiseksi ajattelin "vau! Ootpa palautunut synnytyksestä hyvin parissa kuukaudessa" ja "ihanan luonnonkaunis nainen!"

    Mahtavaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos kiitos! Tällaisia kommentteja on niin upeaa saada! Sitä itse vain kiinnittää huomiota aina niihin epäkohtiin, joita löytyy mukamas miljoona, vaikka kukaan muu ei niitä huomaisi :)

      Poista
  9. Onpa mukava kattoo kuvia toisen arvista, löllömahasta, levinneestä pyllystä ja imetystisseistä. Sillon muistaa ettei ite olekaan ainut kuka näyttää tuolle! Että ne lehdissä olevat kuvat vastasynnyttäneistä äideistä mallinmitoissa ei oo se normi tai asia mihin pyrkiä.
    On ihana nähdä se miten äidit on ylpeitä siitä vartalostaan joka autto kestämään selkäkivut, supistukset ja jaksamaan yösyötöt, koliikit sun muut huudot.... tämä haaste on mahtava!
    Ps. Olit tosi pienikokonen ennen muksuja, ja semmonen sinä oot vieläkin. ;)
    -Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka tää kroppa ei vielä tunnu ja näytä omalta, niin silti se on mun ja oon yrittänyt sopeutua siihen, että ei se enää voi näyttää samalta kun ennen. Lantiokin on huikeasti leveämpi, kun mitä ensimmäisen synnytyksen jälkeen! Munkin mielestä tää haaste on ihan huippu ja ihanaa, että niin moni on lähteny mukaan!

      Poista
  10. Rohkea ja kaunis nainen =) itse olen kuvat ottanut ja tekstiä hionut mutta silti epäröin :D

    VastaaPoista
  11. Tällaiset postaukset ovat sitä, mitä raskaana oleva nainen haluaa lukea. Itse odotan toista lastani ja tiedän, etten koskaan tule olemaan unelmakropassa näiden roikkuvien nahkojeni tai arpieni kanssa. On lohdullista tietää, että me naiset - tai ainakin useimmat synnyttäneet - emme ole yksin näiden elämänjälkien kanssa. Olivatpa yhteiskunnan, muodin tai median asettamat kauneusihanteet mitä tahansa, meidän lapsia maailmaan synnyttäneiden on oltava ylpeitä omista kehoistamme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään tuntuu, että yhteiskunta vaatii synnyttäneitäkin naisia palautumaan raskaudesta tismalleen raskautta edeltäneisiin mittoihin ennätysnopeasti ja mediassa näytetään paljon julkkisnaisten kuvia, jotka näyttävät pari kuukautta synnytyksen jälkeen aivan samalta kuin ennenkin. Se ei vain ole realistista, ei mitenkään. Osa palautuu ennätysnopeasti tekemättä mitään, osa ei palaudu ikinä. Osalla nahka ei jää roikkumaan, mutta monella jää. Itse voi vaikuttaa siihen, miltä näyttää raskauden jälkeen, mutta se ei ole vain itsestä kiinni ja esimerkiksi raskausarville, joita minullakin on, ei mahda oikein mitään. Toki ne haalistuu ajan saatossa, mutta eivät välttämättä häviä koskaan. Ja miksi tarvitsisikaan, kroppa on tehnyt älyttömän suuren työn ja ponnistellut sen takia, että olemme saaneet maailman parhaimman palkinnon :)

      Poista

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!