19.9.2013

Ulkoilua ja lapsvappaata!


Moikka moi! Täällä kirjoittaa hieman väsynyt tyyppi, sillä Milo päätti rääkyä yöllä ties kuinka pitkään ja kuuden jälkeen alkoikin sitten nälkähuuto. Noh, Milo sai maidon vaille seiska ja eipä sillä kuitenkaan ollut nälkä, sillä puolet oli vielä jäljellä, kun jäbä vaan virnuili ja naureskeli pullo suussa. Siinä vaiheessa mua ei ihan hirveesti naurattanut, sillä oltiin puol yötä pompattu Miikan kanssa vuorotellen sängystä ylös laittamaan tuttia. Maito meni kuitenkin lopulta kokonaan, mutta huuto alkoi syönnin jälkeen ja kerkesin just sanomaan Miikalle, että kunhan Isla ei heräis, kun likan huoneesta alkoi kuulua huutoa. Huoh, reppana oli herännyt kesken unien. Miika sanoi nousevansa Islan kanssa ylös, että mä saan jäädä vielä nukkumaan. Mulla oli selkä ja niskat ihan jumissa ja väänsin melkein itkua päätä kääntäessä. Nukahdin sitten uudestaan ja Milo jäi rallattelemaan mun viereen. Seuraavan kerran heräsin vartin yli kymmenen Milon huutoon ja ihmettelin, kun on kämpässä niin kovin hiljaista. Olkkariin mennessä totesin, että siellä ne nukkui, isä ja tytär. Isla nukkui Miikan mahan päällä ja se on tosi outoa, sillä Isla ei osaa yleensä ikinä nukahtaa minnekään muualle, kun rattaisiin tai sänkyyn. Olihan ne aika hellyyttävä näky <3



Onneks Isla oli ehtinyt nukkumaan vaan jonkun kymmenisen minuuttia, joten päikkäreillekin päästiin sitten oikeaan aikaan. Tais neiti olla aika väsynyt aikaisesta herätyksestä, sillä päikkäreiden kesto oli harvinaiset kaks tuntia, yleensä kun Isla nukkuu korkeintaan tunnin tai puolitoista. Iltapäivästä pakkasin lapset rattaiden kyytiin ja lähdin Marin ja hauvojen kanssa lenkille. Kierrettiinkin ihan hyvä lenkki ja jäätiin sen jälkeen vielä puistoon touhuamaan, jotta Isla pääsi purkamaan virtaa. Ulkona vierähti mukavasti pari tuntia ja kotiin tullessa olikin jo ruoka-aika, jonka jälkeen mun äiti tuli hakemaan Islan mukaansa mökille. Me mennään huomenna perästä, kunhan Miika pääsee illalla töistä. 

Illalla lähdin Milon kanssa vielä vaunuilla liikenteeseen, lähdettiin Miikaa töihin vastaan. Ehdittiinkin kävelemään hyvä lenkki, melkein tunti siinä vierähti. Kotiin tulon jälkeen Milo oli hereillä vaan hetkisen ja alkoi sitten yöunille, joten meillä on ollut täällä ihmeellisen rauhallista. Huomenna jos sais vaikka imuroitua ja siivoiltua muutenkin, kun Isla ei ole jaloissa pyörimässä. Vaikka yhden lapsen kanssa onkin paljon helpompaa, niin tällaisina hetkinä tajuaa, että on tuo meidän vanhempi riiviökin vaan tosi rakas ja vaikka revinkin välillä hiukset päästäni likan touhujen takia, niin koti tuntuu ihmeen hiljaiselta ja tylsältä ilman Islaa. 



Sellaista tähän päivään, huomenna onkin jo perjantai! Hirmuisen nopeasti vierii viikot eteenpäin ja kohta voikin alkaa hehkuttamaan jo joulua ;) Älkää pelätkö, en minä ihan vielä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!