18.12.2013

Kun pikkuveli muutti samaan huoneeseen

Viime viikolla uskalsin vihdoinkin tehdä sen, mitä olen jo pidemmän aikaa suunnitellut. Siirsin nimittäin Milon nukkumaan Islan kanssa samaan huoneeseen ja pidin peukkuja, että kaikki sujuisi hyvin. En ole uskaltanut siirtoa aikaisemmin toteuttaa, sillä kummatkin tuntuvat olevan varsin herkkäunisia ja Milolla on ollut jo useamman kuukauden ajan paha tapa havahtua aamuyöstä karjumaan tutin perään. Kyse ei ole vain yhdestä kerrasta, vaan tutin perään huudetaan vähän väliä ja samaa jatkuu siihen asti, kunnes koko porukka nousee ylös. Pelkäsin niin Islan, kuin meidänkin yöunien puolesta, mutta päätin edes kokeilla. Ainahan Milo voisi muuttaa takaisin meidän makkariin, mikäli hommasta ei tulisi mitään.


Sängyn pohjankin laskin alas kuvan ottamisen jälkeen, sen verran iso jäbä alkaa Milo olemaan :) 

Kun tultiin reilu viikko sitten sunnuntaina mökiltä kotiin, selitin Islalle, että tästä lähtien Milo nukkuu sinun kanssa teidän yhteisessä huoneessa. Illalla kaikki hoidettiin normaalin kaavan mukaan ja sen jälkeen Isla ja Milo vietiin samaan aikaan sänkyyn. Isla ramppasi jonkun aikaa Milon sängyn luona, kunnes jäi rallattelemaan omaan sänkyyn. Milo sammui varttia vaille yhdeksän, 45 minuuttia sänkyyn viemisen jälkeen ja Isla nukahti tasan yhdeksältä. Kummallakin nukahtaminen kesti normaalia pidempään, mutta mitään katastrofaalista ei tapahtunut. Tuon illan jälkeen nukkuminen samassa huoneessa on sujunut edelleenkin ihan hyvin, Isla tosin on keksinyt ravata sängystä pois lukuisia kertoja illan aikana ja toisinaan leluja käydään kippaamassa veljen sänkyyn, mutta pikkuvikoja :D

Aiemmin Milo havahtui yleensä aina, kun me kömmittiin Miikan kanssa nukkumaan, vaikka oltiin hiljaa kuin huopatossutehtaalla. Mä en tiedä, mitkä erikoisanturit meidän lapseen on varustettu, mutta Milo heräsi ihan joka kerta. Nyt jäbä ei havahdu enää niin herkästi ääniin, koska on tottunut joinakin iltoina ja öinä kuuntelemaan Islan huutoa ja rallattelua. Yleensä Isla rallattelee vielä omiaan tai vaihoehtoisesti karjuu asiasta x, kun Milo on jo unten mailla. Sama toimii onneksi myös toisinpäin ja Isla ei herää läheskään joka kerta, kun Milo alkaa huutelemaan keskellä yötä tutin perään. Huoneen jakaminen ei tuntunut olevan Islalle mikään maailmanloppu, pikemminkin likka on innoissaan siitä, että Milo nukkuu samassa huoneessa. Milolle taas tuntuu olevan aivan sama, missä sänky sijaitsee, kunhan pupu on kainalossa :) 


Meidän aamut ovat aikaistuneet siitä vaille yhdeksästä puoli seiskan ja puoli kasin väliin. Äiti on vähän väsynyt, mutta sekin on vain ja ainoastaan omaa tyhmyyttä, kun ei osaa mennä ajoissa nukkumaan. Pitäisi ehkä vähän tsempata tuon nukkumisen suhteen omalla kohdalla ja yrittää mennä mieluummin nukkumaan ennen kahtatoista, kuin sen jälkeen. Jos jotain negatiivista, niin jotain positiivistakin. Mun mielestä on kivaa, että meidän päivät alkaa hieman aiemmin, niin ehtii touhuamaan vaikka mitä!

Päikkäriaikaan muksut nukkuvat yhdessä, luojan kiitos rytmit ovat olleet aika samanlaiset jo pitkän aikaa! Milo nukkuu edelleenkin 1-2 päikkärit enemmän kuin Isla, joten Milon unien aikaan makkarin ovi laitetaan kiinni ja Islalle otetaan pari kopallista leluja olkkarin puolelle, jottei tylsyys pääsisi iskemään ja veli saa vedellä hirsiä rauhassa. Mä olen kyllä tosi tyytyväinen tähän järjestykseen ja siihen, että meillä vanhemmilla on jälleen yhteinen makkari ja lapsilla omansa. Ehkäpä mä saisin vihdoinkin jonkun lipaston tai vastaavan makkariin, jonka päälle telkkarin voisi sijoittaa, eikä koko huone olisi täynnä vain "väliaikaisia ratkaisuja" :)

Missä vaiheessa te olette siirtäneet sisarukset nukkumaan samaan huoneeseen? 


10 kommenttia:

  1. Oi onpa ihana huone! :O Toivotaan, että molemmat saavat hyvin nukutuksi ja yhteiselo toimii :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Toivottavasti nukkuminen sujuisi tästä eteenpäinkin edes yhtä hyvin :)

    VastaaPoista
  3. Meillä vauva 5kk saa nukkua aikuisten makkarissa niin pitkään kun vielä syö öisin. Odotan kyllä jo jännityksellä miten siirto sujuu, koska isoveli on kovin herkkäuninen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milo lopetti onneksi yösyötöt aika pienenä, joten niitä ei tarvinnut miettiä. Vaikka meidänkin lapset ovat herkkäunisia, niin aika nopeasti ovat tottuneet toistensa ääniin ja eivät yleensä havahdu keskellä yötäkään :)

      Poista
  4. Meidän tyyppi siirtyy varmaan meidän makkarista pois siinä kohtaa kun menee armeijaan... :D alkuperäinen suunnitelma oli,että kun yösyötöt loppuu niin siirtyy omaan huoneeseen. Sitten alkoi se karmea yöpelleily kun herättiin ja huudettiin vähän väliä. Siirrettiin taas. Ja nyt sitten on menossa se vaihe, että aina kun herää niin tarkastaa onko Äiti/Iskä paikalla. Jos ei olla vielä menty nukkumaan niin se huuto alkaa ihan hysteerisenä. Että siirrä nyt sit omaan huoneeseen. Ois ihana saada kyllä oma makkari jo takaisin. Sais kattoa telkkaria sängyssä ja vois vaikka syödä myös sängyssä kun nykyään sitä ei voi tehdä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, mut hyvä jos ees inttiin mennessä ;) No ei vais. Lapsilla tuntuu olevan aina vaiheita toisen perään ja niin on Islallakin ollut. Nyt uusimpana villityksenä sängystä pois tuleminen, jota tapahtuu unille mennessä varmaan miljoona kertaa. Pitää vaan jaksaa olla pitkäpinnainen :)

      Poista
  5. Mistä tuo Islan sänky on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sänky on Ikean Brimnes-sarjaa, johon ollaan hommattu turvalaita lisäksi :)

      Poista
  6. Vautsi, tosi kivannäköinen lastenhuone! :) Mukavaa Joulun odotusta teille! :)

    VastaaPoista

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!