13.2.2014

Tuleva heppatyttö?

Nykyään tulee vietettyä aika harvoin laatuaikaa yhden lapsen kanssa kerrallaan, mutta tiistaina me lähdettiin tyttöjen kesken käymään tallilla, kun Miika jäi Milon kanssa kotiin. Isla on käynyt tallilla kerran tai kaksi aiemmin, mutta siitä on aikaa varmaan ainakin vuoden verran, joten eihän likka niistä reissuista mitään muista. Otettiin Minna kyytiin ja ajeltiin tallille, jossa mäkin olen ratsastusurani aloittanut ja harrastanut heppailua monen monta vuotta. Mä sanoin äidille, että oon aika katkera siitä, ettei mua ole istutettu hevosen selkään jo pienenä, vaan aloitin ratsastuksen 11-vuotiaana pitkällisen kinuamisen jälkeen. Noh, ajattelin korjata tilanteen Islan kohdalla ja käyttää likkaa toisinaan tallilla, jos hevoset alkavat kiinnostamaan.



Tallin pihassa Isla toisteli haltioituneena "eppa eppa", kun tarhoissa oli monen monta hevosta. Otettiin pieni shetlanninponi Roxy ulkoa talliin, sillä ajattelin ainakin käyttää Islaa ponin selässä. Homma ei ollutkaan ihan niin yksinkertainen, kuin kuvittelin, sillä tallissa Isla ei suostunut menemään lähellekään ponia ja silittääkin uskallettiin juuri ja juuri - äidin sylistä tietysti. Heti kun laskin Islan lattialle, likka lähti pinkomaan ponia karkuun ja pelkäsi selvästikin. Laitettiin Roxylle kuitenkin varusteet päälle ja mentiin maneesiin, halusin kokeilla suostuuko Isla istumaan ponin selässä. Likka ei ollut asiasta lainkaan innoissaan, vaan toisteli koko ajan "pois pois" ja meinasi alkaa itkemään. Minna kävelytti jonkun aikaa Roxyä ympäri maneesia ja minä kävelin Isla sylissä siinä ponin vieressä. Aina välillä yritettiin laittaa Isla ponin selkään, mutta joka kerta Isla halusi välittömästi pois. Olisiko ollut viides yritys, kun laitoin Islan ponin selkään ja lähdin heti taluttamaan, niin yllättäen likka olikin ponin selässä kuin kotonaan ja ei halunnut tulla pois, vaan istui tyytyväisenä kyydissä. Kierroksen jälkeen saatiin kypäräkin päähän, aikaisemmin sekin viskattiin pois itkua vääntäen. Käveltiin monen monta kierrosta maneesia ympäri ja Isla istui tyytyväisenä kyydissä! Likka oli ponin selässä ehkä reilun kymmenen minuuttia, olisi istunut varmasti pidempäänkin. 

Talliin kun mentiin takaisin, uskalsi Isla jo syöttää Roxylle porkkanaa ja halusi harjatakin ponia. Islalla meinasi mennä vähän puput ja ponit sekaisin, kun kotona on totuttu syöttämään vain pupua ja yhtäkkiä samaa ruokaa annettiin ponillekin. Kun Roxy oli viety takaisin ulos, käytiin katsomassa muita hevosia ulkona. Islaa ei pelottanut enää isotkaan hevoset ja likka yritti syöttää hepoille lunta koko ajan :D






Reissu meni paljon paremmin, kuin osasin odottaa, vaikka alku ei lupaavalta vaikuttanutkaan. Kotonakin Isla mainitsi hepan monta kertaa, taisi ratsastus olla likan mielestä kivaa. Pitänee käydä tallilla toistekin, ehkä siitä tulee jossain vaiheessa meidän tyttöjen oma juttu :)

Löytyykö ruudun toiselta puolelta muita hevosharrastajia? 
Onko teidän lapset päässeet jo hevosen selkään?


2 kommenttia:

  1. Minä oon ratsastunu 5 vuotiaasta saakka oli jossain vaiheessa muutaman vuoden tauko mutta sitten se jatkui oma hevonenkin on löytynyt ja monen monta hoito ja kisahevosta :) Tallilla ratsastelin jonnekkin reippaasti yli puolen välin raskautta mutta sitten rupes olee nii epämukavaa ison mahan kaa nii jätin ratsastuksen oisko ollu laskettuun aikaan joku päälle 3 kk aikaa. Atte on nyt 7 kk vanha ja kun seuraavan kerran käymme kaverin luon ajolla kaksi ponia pääsee poika ponin selkään!:) Tarkoitus olisi saada siitä pojalle ja äitille yhteinen harrastus, mutta saa nähdä miten käy kun kasvaa vanhemmaksi poika mutta pienestä asti aijon kulettaa tallilla mukana ja oisko Atte ollu 2 viikon vanha ku käytiin kuniinkuus raveissa ja siitä pari viikkoo käytiin moikka poneja naapurin tallissa:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon vähän kade sulle, kun oot aloittanut tosi nuorena ratsastuksen! Mä olen lopettanut aina raskauden ajaksi, koska ei oo ollut sellaista vakiheppaa, johon olisin voinut sataprosenttisesti luottaa, ettei nakkaa selästä jossain vaiheessa. Sitten se ratsastus onkin jäänyt, kun ei sitä aikaa löydy samalla tavalla ja ratsastaminenkaan ei ihan mitään ilmaista ole :( Mun mielestä on hienoa, että lapselle annetaan tollaiseen mahdollisuus, sittenpähän saa isompana päättää, että haluaako ratsastaa vai tehdä esimerkiksi jotain muuta :)

      Poista

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!