28.3.2014

Ihana aamu


 Islan yökkäri on joululahjaksi saatu ja likka rakastaa sitä yli kaiken! Kun yökkäri 
puetaan päälle, Isla toistelee haltioituneena koko ajan "ekko ekko ekko" ja 
"eppa eppa eppa". Joku taitaa tykätä mekoista ja hepoista? ;)


Mä olen ehkä vähän salaa kateellinen ihmisille, jotka pomppaavat sängystä ylös kukonlaulun aikaan, virkeänä tietysti. Mä en ole itse ikinä kuulunut tähän kastiin, paitsi ehkä lapsena. Mä olen ollut aina iltavirkku ja vaikka saatankin olla kahdeksan aikaan illalla ihan sänkykamaa, yhdeksän aikaan oonkin taas virkeä ja kymmenen aikaan pääsen vasta vauhtiin. Mä valvon helposti yhteen, kahteen tai kolmeenkin ja kyllä, aamulla kaduttaa. Kun on kahden pienen lapsen kanssa kotona, koko päivä menee lapsien kanssa touhutessa, kotitöitä tehdessä, ulkoillessa ynnä muuta ja sitä kuuluisaa omaa aikaa ei vain ole. Mun oma aika alkaa iltaisin puoli yhdeksän maissa, kun olen saanut lapset nukkumaan ja sen jälkeen pitäisi tehdä kotitöitä, laittaa mahdollisesti ruokaa seuraavalle päivälle, päivittää blogi, lukea ne miljoonat lukulistasta löytyvät blogit ja treenata. Niin, yhtäkkiä huomaankin kellon olevan jo kaksitoista. Oho, taisin eksyä vähän aiheesta...

Kuten varmaan kävi jo ilmi, mä vihaan aikaisia aamuherätyksiä ja kun Miika tekee ilta-/yötyötä, nousen mä viisi tai kuusi kertaa viikossa lasten kanssa aamulla, halusinpa tai en. Koska mä tuppaan olemaan aamuäreä, vaikuttaa muhun tosi paljon se, millä tuulella lapset heräävät. Onneksi meillä on aamuisin yleensä hyväntuulisia lapsia, jotka loistavat kilpaa auringon kanssa, vaikka poikkeuksiakin toki löytyy. Vaikka mä vihaan aikaisia herätyksiä ja liian lyhyitä yöunia, herään kuitenkin nopeasti ja heti sängystä noustuani olen virkeä. 

Vaikka lapset heräisivätkin hyvällä tuulella, se ei tarkoita aina sitä, että mä olisin hyvällä tuulella. Kolttoset alkavat heti aamutuimaan ja hermoja koetellaan tuon tuostakin. Sen jälkeen, kun lapset on saaneet puurot syötyä ja hampaat on pesty, otan aikaa itselleni ja nautin kupin teetä. Mun aamu lähtee teellä käyntiin ja yritän nauttia siitä samalla, kun juoksen lasten perässä kieltämässä ja hakemassa esimerkiksi vaatehuoneesta pois. Niin, en tainnutkaan mainita sitä, että Isla on hoksannut yltävänsä vaatehuoneen ovenkahvaan esimerkiksi legolaatikon päältä? Juu, aika monta kertaa tällä viikolla on saanut hakea sieltä rattaiden seasta lapsia pois ja toisinaan vanhempi on raahannut perässään moppia ja samaan aikaan pienempi on ollut tunkemassa päätään pupun heinäpussiin :D 

Nyt, kun päivä on pidentynyt jo huomattavasti, huomaan itsekin olevani virkeämpi. Aamulla herätessä on kirkasta ja monena aamuna aurinko on paistanut ihanasti ulkona, silloin ei vaan voi olla huonolla tuulella! Tai no voi, mutta useimmiten ei ;) 

Löytyykö ruudun toiselta puolelta aamu- vai iltavirkkuja? 
Mitkä rutiinit teidän on pakko saada suorittaa aamuisin, jotta päivä lähtee käyntiin?

P.S. Tittidii, tänään se koittaa! Vapaa viikonloppu ja saan nukkua 
kahtena aamuna niin pitkään, kuin vain suinkin jaksan!



8 kommenttia:

  1. Itekki oon huomannu et nyt kun aurinko paistaa aamusin on helpompi herätä, vaikka en mikää aamu ihminen olekkaan. Aamulla on pakko syödä puuro tai oon toooosi kiukkunen :D Meillä tyttö onneks menee nukumaan jo klo18 niin iltasin on omaa-aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko tekee kyllä ihmeitä! Ohhoh, teillä mennään aikaisin nukkumaan :)

      Poista
  2. Luin kirjoittamiasi vanhoja postauksia ja jäin miettimään että söikö Isla alusta lähtien korviketta vai pumppasitko maitoa pulloon? Meillä ei nimittäin imetys onnistunut ollenkaan ja tuntuu että siitä syyllistetään nyt mielettömästi joka suunnalta että annan korviketta vauvalle, niin mietin vain että mitenkähän teillä tämä asia meni? :)

    -Riikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isla söi alusta lähtien korviketta, kun ei missään vaiheessa oppinut tissille ja mulla ei sitten maito riittänyt, että olis saanut pumpattua. Sama oli Milon kohdalla, että vaikka imetin, niin maitoa ei pumppaamalla tullut juuri mitään. Joissakin paikoissa tunnutaan tosiaan painostavan imettämisen kannalle ja mä podin huonoa omaatuntoa Islan kohdalla juuri siitä, että kun imetys ei onnistunut, niin likka sai sitten korviketta. Varsin terve lapshan tuo on, ei kuollut siihen korvikkeeseen ;)

      Poista
  3. Mä olen erikoinen yhdistelmä ilta- JA aamutorkkua. Mä voin illalla kepeesti mennä kahdeksan aikaan nukkumaan (työpäivinä tosin) ja pystyn nukkumaan 12-14h keskeytymättömiä yöunia. Tai siis PYSTYIN. :D
    Pakollinen aamurutiini on nykyään se että saan vaan kupin kahvia ja yhden tupakan. Tääkään tosin ei onnistu nykysin kauhean usein, kun pitäis herätä ennen kuin täystuho itse nousee ylös kun en pojan aikana polta. Ennen vaadin tunnin hiljaisuutta että pystyin heräämään kunnolla :D
    Mulla oli tänään kanssa sellanen fiilis,että ai ai kun pääsis vähän tanssimaan ja ottamaan ehkä pari. Sitten kuitenkin totesin että en raaski tota pikkutyyppiä pistää mummolaan yöksi kun ollaan jo viikolla päivät erossa :( Ehkä vielä joku viikonloppu ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin nukkuisin mielelläni luvattoman pitkiä unia, mutta se ei vaan onnistu, kun oon niin iltavirkku :D Irtiotto tekee välillä hyvää, niin vanhemmille kuin lapsillekin. Islakin oli ihan innoissaan lähdössä mummon ja papan luokse, mukavaa vaihtelua lapsellekin :)

      Poista
    2. Lapset varmasti nauttii kun on kaksi ihmistä jotka jaksaa tauotta leikkiä ja ihastella :) Meillä tyyppi ois aina menossa Mummolaan, kun näkeekin auton, että eipä tuo siellä vissiin hirveesti kärsi ;D

      Poista
    3. Aina sanotaan sitä, että vanhemmat tarvii sitä omaa aikaa, mutta niin tarvii mun mielestä lapsetkin. Joutuuhan ipanatkin kahtomaan meidän naamoja joka päivä, viikonloppu mökillä ilman vanhempia on varmasti ihan kivaa vaihtelua :)

      Poista

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!