2.3.2014

Me ollaan niin lomalla!

 

Me ollaan oltu eilisestä asti täällä Ylläksellä ja mä olen aika innoissani siitä, että pitkästä aikaa minäkin pääsin pois sieltä kotinurkista ja ihan oikeasti reissuun! Kuten mainitsinkin, ei meidän ipanat oo ikinä reissanneet ja sen takia pelkäsinkin sitä, miten jaksavat istua autossa kyllästymättä ja mieluiten ilman hirveetä huutoa. Matka meni paljon, paljon paremmin, kun uskalsin edes toivoa. Noh, pessimisti ei pety ;) Matka Kuopiosta Kemiin taittui kahdella pysähdyksellä ja eilen ajeltiin Kemistä Ylläkselle yhdellä pysähdyksellä. Melkein 650km autossa istumista ja kenenkään hermot ei ole riekaleina, paikat tosin on ihan jumissa, kun takapenkillä oli lievästi sanoen ahdasta. Isla tuijotteli matkalla paljon maisemia, leikki leluilla ja otti muutamat unet. Milo höpötteli hyväntuulisena ja nukkui aina kun sattui väsyttämään, perjantaina neljät lyhyet päikkärit :D Virtaa käytiin purkamassa pysähdyksien aikana leikkipaikalla, jotta jaksoi sitten taas istua autossa.

Perjantaina ajeltiin tosiaan Kemiin asti porukoiden ystävien luokse ja siellä nukuttiin yön yli, aamulla matka jatkui taas. Mä jännitin vähän sitä, miten nukkuminen vieraassa paikassa sujuu, lapset kun nukkuu useimmiten vain kotona tai mökillä. Lapsille ei ollut sänkyjä, joten nukuin lasten kanssa lattialla patjoilla perhepedissä - täysin uusi kokemus minulle. Nukkumattia saatiin odotella jonkun aikaa, mutta 50 minuuttia valojen sammuttamisen jälkeen uskalsin livahtaa huoneesta ja siellä ne nukkuivat aamuun asti tyyyväisinä. Yöllä kömmin lapsien väliin nukkumaan, sillä Milo oli vallannut mun paikan laidasta. Yö sujui hyvin, mitä nyt Isla potki mua päähän vähän väliä :D Aamulla meillä oli kaksi virkeää lasta, jotka pomppasivat ylös heti kuuden jälkeen. Mä nukuin vielä silloin ja lapset tutkivat tyytyväisenä yhdessä mun puhelinta, jonka olivat löytäneet tyynyn alta. Äiti nousi lapsien kanssa ylös ja mä sain jäädä vielä onneksi nukkumaan.




Puoli kymmenen aikaan kamat oli pakattu jälleen autoon ja lähdettiin ajamaan viimeinen pätkä ennen lopullista päämäärää. Tälläkin kertaa meillä oli pääasiallisesti ihan tyytyväisiä lapsia takapenkillä, Islaa alkoi vähän jurppimaan autossa istuskelu loppumatkasta, mutta hyvin meni. Oltiin perillä vaille kaksi ja käytiin purkamassa lapsien virtaa leikkipaikalla, kun ei saatukaan heti avaimia, vaikka ne oli meille luvattu. Huoneiston kanssa oli muutenkin vähän ongelmia, kun pesukonetta ei ollutkaan (vaikka piti), yhdet petivaatteet puuttui ja toinen matkasänky oli rikki, mutta eiköhän tää tästä :) Illalla meillä oli kaksi känkkäränkkää, joista kumpikaan ei olisi malttanut nukkua enää illalla päikkäreitä, vaikka olivat todellakin niiden tarpeessa. Kiukuttelun jälkeen molemmat nukkuivat pikapäikkärit, joiden voimin jaksettiinkin sitten riehua puoli yhdeksään asti illalla. 

Vaikka maalailinkin piruja seinille kahden pienen lapsen kanssa reissaamisesta, jotka eivät ole ennen matkustaneet mummolaa pidemmälle, niin ainakin toistaiseksi olen yllättynyt vähintäänkin positiivisesti! Milo on muutenkin tosi lunki jätkä, joten pikkumies on ollut joka paikassa kuin kotonaan, olipa kyseessä sitten huoltsikan leikkipaikka tai täysin vieraiden ihmisten koti. Islakin on ollut tosi reipas ja innoissaan kaikista uusista jutuista! Meillä on ensi viikolle suunnitelmissa moottorikelkkailua, gondolihissillä ajelua (jotta lapsetkin pääsevät katselemaan maisemia), kotieläinpihassa vierailua, pulkkailua ja laskettelua. Mukavaa vaihtelua lapsillekin tällainen, äidistä puhumattakaan ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa, jos viitsit jättää jonkinlaisen kommentin, arvostan sitä suuresti!